Ilveksen pelitapa

Peikonjahtaaja

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
250
ILVES launtsin perusteella Ilveksen pelitapa tulee olemaan menneen kauden tapainen. Siis etenkin nopeita kääntöjä suoriin hyökkäyksiin. Siltä tämä vaikuttaa, kun kuunteli Koskelan puheita. Tai sitten puheet ovat niin yleislaatuisia ja vain osakokonaisuuksia laajemmasta pelitapakonseptista. No, sehän sitten tullaa näkemään.


Myrrän puheesta taas tuli esiin se, että rytmejä olisi enemmän ja vaikka riiston jälkeen pyritään nopeasti ylös, niin väkisin ei ruveta rykimään. Ihan suoraan Myrrä sanoi että kun oma viisikko on hajallaan ja, niin otetaan viisikko kasaan ja lähdetään siittä jatkamaan.
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
Myrrän haastattelussa oli lohdullista kuulla, että ensi kaudella peliä yritetään myös rytmittää ja välillä otetaan viisikko kasaan. Eli tässä mielessä yleiskuva on aika lailla sellainen kuin tämän päivän Liigassa.

Isoin kysymys jäi kuitenkin vaille vastausta, eli näemme vasta syksyn korvalla, aikooko Ilves edelleenkin pelata "vaistoilla" ja "omilla vahvuuksilla" vai lähdetäänkö Meidän pelin keinoilla.

Viisikon vetämisellä kasaan ei ole paljonkaan merkitystä, jos pelaajat joutuvat yhä tekemään tilannekohtaisia ratkaisuja. Eli tiivistäen: määrittääkö pelaajien ja sitä kautta koko viisikon liikkeitä kiekollinen pelaaja vaiko pelin rakenteet? Tämä oli se, jossa Ilves meni pelitavallisesti metsään.

Oli myös kiva kuulla, että Koskela nosti jonkinlaiseksi esikuvaksi tämän kauden Lukon. Mutta oli erikoinen analyysi, että Lukko olisi Liigan voimakkain joukkue ja että sen kyky tunkeutua maalintekotilanteisiin perustuisi jotenkin poikkeukselliseen kamppailukykyyn. Pikemminkin päin vastoin. Lukko ei juuri koskaan taklaa, koska se pysäyttäisi viisikon liikkeen. Lukon kyky päästä maalintekotilanteisiin selittyy sillä, että hyökkäysalueellakin on tilan luomiseen perustuvat valmiit murtautumismallit: Virran joukkueet luovat kolmiopelillä ja pelipaikattomuudella tilaa siniviivan tuntumaan, josta sitten päästään hyökkäämään avautuvien tilojen kautta suoraan kohti maalia. Virran sairasloman aikana nämä mallit pääsivät välillä unohtumaan ja Lukon peli oli usein näyttävää, mutta tehotonta kiekon kuskailua puolustavan viisikon ympärillä.
 

SearchAndDestroy

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
176
Myrrän puheesta taas tuli esiin se, että rytmejä olisi enemmän ja vaikka riiston jälkeen pyritään nopeasti ylös, niin väkisin ei ruveta rykimään. Ihan suoraan Myrrä sanoi että kun oma viisikko on hajallaan ja, niin otetaan viisikko kasaan ja lähdetään siittä jatkamaan.
Okei, en vielä kerennyt Myrrän osiota kuunnella. Pitää perehtyä tarkalla korvalla. Varsin mielenkiintoista.

Se mitä kirjoitin tarkoitti toisiaan nimenomaan vain näitä Koskelan juttuja. Erikoista oli Koskelan puheet Lukosta. Puhui jotenkin, että Lukko olisi erityisen fyysinen ja fyysisyydellä mestaroiva. Mielestäni juuri nuo ovat täysin toisinpäin. Tai sitten fyysisyys viittasikin enemmän koko joukkueen pelinopeuteen (mikä tulee heidän pelitapansa ansiosta !), eikä mihinkään vääntö- tms. vastavaan pelaamiseen.

Joka tapauksessa hienoa, että Ilves teki nämä launtsit ja oli tosiaan puhetta jokseenkin avoimesti myös pelitapa-asioista. Tämä on kehitystä, jota toki olisi syytä olla ollut enemmän jo vuosia sitten.
 

vilho

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
319
Käsitin Koskelan tarkoittavan nimenomaan kaksinkamppailuvoimaa ja -halukkuutta, eli laitaväännöissä Lukko ei jää kakkoseksi ja kamppailuja ei myöskään pelätä. Jos on sauma pistää ukko laitaan puolustuspäässä, se myös tehdään eikä vain vedetä bussia parkkiin molarin eteen. Liittyy samalla siihen aktiiviseen pelaamiseen, jossa vastustajalle ei anneta ylimääräistä aikaa tehdä ratkaisuja kiekon kanssa. Samalla tavallahan Lukko myös karvaa - ainakin näin muutaman katsotun matsin perusteella.

Osittain samaan viittasi myös Jokke siinä alun haastattelussa, eli pitää puolustaa aktiivisemmin.
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
Ainakin panostetaan siihen, että päästään sinne maalille eikä jäädä nurkkiin pyörimään.

Nämä hankinnat eivät varsinaisesti vielä lisää joukkueen vääntövoimaa. Mutta ehkä Koskela onkin painottanut enemmän asennetta eli sitä, että niistä "vapaamatkustajista" päästiin eroon.
 

Yohan

Luottopelaaja
Viestejä
1 648
Oli myös kiva kuulla, että Koskela nosti jonkinlaiseksi esikuvaksi tämän kauden Lukon. Mutta oli erikoinen analyysi, että Lukko olisi Liigan voimakkain joukkue ja että sen kyky tunkeutua maalintekotilanteisiin perustuisi jotenkin poikkeukselliseen kamppailukykyyn. Pikemminkin päin vastoin. Lukko ei juuri koskaan taklaa, koska se pysäyttäisi viisikon liikkeen.

Mielestäni Koskela ei sanonut, että Lukon peli ja tekopaikkojen luominen perustuisi kamppailuun, eikä puhunut taklaamisestakaan, vaan että Lukko vaan on vahva ja kamppailuvoimainen.
 

jalkakynä

Luottopelaaja
Viestejä
1 950
Ilveksen pelaajat eivät olleet päättyneellä kaudella parhaimmillaan otteluissa, joissa vastustaja pakotti pelin kulmapaineihin. Ilveksen vahvuus oli siis suorahyökkääminen. Kuten on todettua, niin hyvästä suorahyökkäämisestä ei aina tule maalia, mutta jatkopelaaminen on huomattavasti helpompaa.
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
Jos Ilves aikoo ensi kaudella karvata yhtä aktiivisesti kuin Lukko tällä kaudella, edessä on hirmuisesti töitä. Karvauspelaaminen kun on ollut kaudesta toiseen Ilveksen selvä heikkous. Eikä Lukkoa kannata matkia, ellei paineistamaan päästä optimaalisista asemista eli tiiviillä viisikolla hyvällä kenttätasapainolla toteutetun hyökkäyksen jälkeen, jossa jokainen pelaaja tietää, missä hänen pitää olla ja mitä tehdä.
 

Tarinankertoja

Luottopelaaja
Viestejä
3 449
Kyllähän Lukko on kaksinkamppailuvoimanen, mutta ei ehkä kaksinkamppailuhalukas. Lukon omaan peliin ei kuulu hakeutua kaksinkamppailuihin, mutta kykenee siihen, jos vastustaja siihen "kutsuu". Ilves esim ei kyennyt oikein sellasiin kutsuihin vastaan. Lukkoon puree liike ja pelinopeus. Varsinkin jos kyetään liikkuun kiekottomana riittävästi rajottaan Lukon pelinrakentamista, kun Lukko pelaa viiveellä. Tapparahan tähän pyrki, mutta Tapparan pelinopeus ei riittäny. Riistosta Tapolan poppoo ei päässy kiekolle, vaan joutu juokseen liikaa perässä. Ilves olis ollu omalla pelitavallaan valmiimpi haastaan lukkoa, mutta yksilötasolla jäi uupuun, eikä todellakaan pärjätty kamppailupelissä yhtään. TPS pelinopeus riittää, mutta TPSlläkin saattaa kampailupelaaminen uupua... joten siihen ei kannata pyrkiä.

Miälenkiinnosta kattoo finaaleja yäsdä koälessä
 

Sheriffi

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
648
Jos Ilves aikoo ensi kaudella karvata yhtä aktiivisesti kuin Lukko tällä kaudella, edessä on hirmuisesti töitä. Karvauspelaaminen kun on ollut kaudesta toiseen Ilveksen selvä heikkous. Eikä Lukkoa kannata matkia, ellei paineistamaan päästä optimaalisista asemista eli tiiviillä viisikolla hyvällä kenttätasapainolla toteutetun hyökkäyksen jälkeen, jossa jokainen pelaaja tietää, missä hänen pitää olla ja mitä tehdä.
Näistä karvaukseen liittyvistä ongelmista on helppo olla samaa mieltä. Olen ollut näkevinäni, että Ilveksen puolivillainen näennäiskarvaus on myös antanut monesti vastustajalle tarpeetonta etua. Kun niistä aina myöhässä olevista Ilveksen karvaajista on vihu päässyt ohi, on heillä viisikko jo vauhdissa nenät oikeaan suuntaan ja pahimmassa tapauksessa kaksi meikäläistä pitkällä takamatkalla kiekkoon.
 

Simultaanieläin

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
562
Eikö finaalipari olekin herkullinen tapaus pelitapa-analyysiin? Lukolla on valmentajana neljättä vuotta kiekollisen pelin guru, jolle ehkä maan paras urheilujohtaja on pitkäjänteisesti koonnut pelitapaan sopivaa materiaalia, jonka vaihtuvuus on ollut pieni. Akkinäinen voisi tehdä johtopäätöksen, että tässäpä varma menestysresepti.
Sitten tulee kuitenkin TPS, joka tuntuu olevan kaiken edellisen antiteesi. Suuren vaihtuvuuden muukalaislegionaaksi sanottu miehistö, jota valmentaa kaikeksi muuksi kuin kiekollisen pelitavan guruksi profiloitunut valmentaja ja kaiken lisäksi vain yhden kauden.
Jäsen Brooks on kirjoittanut, että myös Raipen pelitapa on Meidän peliä, joskin yksinkertaistettua. Jatkoajassa on tänään analyysi, jonka mukaan eilisessä pelissä "TPS lähti omasta päädystä mahdollisimman nopeasti läpi ottelun. Se ei pelannut tasakentällisin käytännössä viivelähtöjä lainkaan − koko ottelussa nähtiin vain jokunen kiekkoa rytmittänyt pelaaminen TPS:n omassa päädyssä.". Kun tarpeeksi on taottu, niin kovaan päähäni on kyllä lopulta uponnut, ettei viivelähdöt ole sama asia kuin Meidän peli, mutta voiko silti Meidän peliä pelata ilman yhtäkään viivelähtöä?
Jos uskomme itse Raipea - ja miksi emme uskoisi? -, niin hän valitsi Tepsille saman pelitavan kuin nuorten MM-kisojen joukkueelle. Ja kuten muistamme, tuo pelitapa joutui Meidän pelin kannattajien taholta valtavan kritiikin kohteeksi ja se leimattiin juniorien koohotuslötkäksi.
Jäsen Brooksin mukaan ratkaiseva ero pystysuunnan kiekon ja Meidän pelin välillä on siinä, tehdäänkö ratkaisut koko viisikolle ennalta sovittujen toimintamallien mukaan vai yksittäisen pelaajan tilannekohtaisen arvion mukaan, jos nyt oikein olen ymmärtänyt. Sitä kummin TPS tekee, en maallikkona pysty erottamaan. Tuon jatkoajan pelianalyysin perusteella olen kuitenkin lähellä johtopäätöstä, että TPS pelaa sellaista nopeaa pystysuunnan kiekkoa, johon Ilveskin pyrki ja joka olisi sen materiaalille sopinut. Tepsi vain pelaa sitä paremmalla syöttötarkkuudella, pelinopeudella ja sitoutuneemmalla ja kyvykkäämmällä kamppailupelaamisella.
 

Seisomisurheilu

Luottopelaaja
Viestejä
2 440
Onhan tuolla Tepsin kokoonpanossa paljon suomalais junnuja joilla on selkärangassa meidän peli. Eli Lukolla saattaa olla v¨ähän rikkaampi pelitapa ja enemmän potentiaalia siinä mutta tepsin pelitapa on niin paljon paremmin toteutettu.
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
TPS pelaa Meidän peliä, mutta yksinkertaisilla rakenteilla. Kolmen kaistan pelaamista.

Lukkoa vastaan ei voi pelata alempia viivelähtöjä, koska joukkue paineistaa niin voimakkaasti. Ylempiä viivelähtöjä TPS toteutti paljon pakki-pakki-levityksineen. Ilvestyylisiä hyökkäyksiin lähtöjä en nähnyt ollenkaan; sen verran varovasti ja puolustusvoittoisesti turkulaiset pelasivat. Hyökkääminen oli päin vastoin hyvin hidasta.

Kaiken kaikkiaan TPS:n pelissä oli paljon jukkajalosmaisuutta eli riskejä vältettiin ja pelin alla tarpeeksi miehiä. Runkosarjassa TPS saattoi karvata aggressiivisesti (ei niin uhksrohkeasti kuin Lukko), mutta nyt iskettiin vain varmoissa paikoissa.

Aivan kuin Leijonat parempiaan vastaan, momentum otettiin oman joukkueen haltuun yhteistyön kiekolla päätypelissä.
 

tynamo

Luottopelaaja
Viestejä
1 486
Mielestäni Koskela ei sanonut, että Lukon peli ja tekopaikkojen luominen perustuisi kamppailuun, eikä puhunut taklaamisestakaan, vaan että Lukko vaan on vahva ja kamppailuvoimainen.

Näin itsekin sen tulkitsin ja näinhän asia myös on. Lukko on todella vahva 1v1 ja laitojen vieressä äijää laitetaan surutta pleksiin kiinni tai selälleen ellei kamppailuvalmius ole aivan tapissa.
 

jurgen

Tähtipelaaja
Viestejä
14 688
Olisko sitten niin, että Lukko pelaa juuri sitä pystysuunnan kiekko, johon Ilveksenkin tulisi pyrkiä. Nopeita nousuja laitojen kautta ja välittömästi kohti maalia, joko haastaen tai sitten lievän kulmaväännön jälkeen. Tuo Lukon tapa vaatii timanttiset pelurit, joten Ilveksen tulee pakostakin palkata vielä yksi kiekollinen pakki ja pari kovaa laituria... keskikaista riittää sekä molarit.
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
Mikään ei voisi olla kauempana pystysuunnan kiekosta kuin Lukon pelitapa.

Virran pelifilosofia mielletään yleensä osaksi Meidän peliä ja näin tavallaan onkin, koska yhteisiä elementtejä on niin paljon. Itse kuitenkin kutsuisin Virran pelitapaa kiekkokontrolliksi tai kiekonhallinnaksi. Tältä osin Virran ajattelu eroaa perinteisestä Meidän pelistä: tuttua fraasia käyttäen Meidän pelissä pelataan siten kuin "peli vaatii", kun taas Virralle kiekonhallinta on itseisarvo. Samaan tapaan kuin Larionovin yrityksessä elvyttää Punakoneen tyyli.

On myös muistettava, että Virta kehitti oman pelitapansa ennen kuin Jukka Jalonen Meidän pelin. Se peli, jota Jalonen peluutti HPK:ssa, ei vielä ollut Meidän peliä. Jalosen tärkein anti Hämeenlinnassa oli kiekollisen pelin nostaminen takaisin keskiöön. Westerlundilaisessa ajan ja tilan kiekossa kiekollinen vaihe oli vain välttämätön paha, mutta Jalosen HPK alkoi päätykiekkojen sijasta pelata nopeasti puolustajien väleihin. Virta jatkoi tästä tultuaan KalPan valmentajaksi.

Virta kehitti Kuopiossa kiekkokontrollin siksi, että hän piti sitä parhaana keinona, jolla materiaaliltaan vaatimaton kuopiolaisjoukkue pystyisi laittamaan hanttiin taidollisesti paremmille joukkueille: ei anneta niille kiekkoa! Ja jos viime vuosina Manner, Pennanen ja Larionov ovat lainanneet jalkapallosta, Virta teki sen jo melkein 15 vuotta sitten. Hänkin paneutui pallopelien universaaleihin lainalaisuuksiin, katsoi Barcelonan pelejä ja mietti, "miksi jääkiekko on ainoa joukkuepalloilu, jossa kouhotetaan koko ajan vain ylöspäin." Virta oivalsi, että pelinopeus syntyy syöttämisestä, ei kuljettamisesta. Ei ole turhia syöttöjä, vaan jokainen niistä liikauttaa vastustajaa.

Sittemmin Virta on tietenkin kehittänyt pelitapaansa, mutta perusperiaatteena on yhä säilynyt äärimmäinen kiekkokontrolli. Virran joukkueissa esimerkiksi pleksi- ja rännipurut ovat melkeinpä pannassa. Tämän kauden Lukossa on kaikkein pisimmälle viety jalkapallosta tuttu tilan tunnistaminen ja luominen eli hyökkääminen asemallisten etujen kautta (positional play.) Lukko etenee pääosin niin, että vastustajan viisikkoa liikutetaan lyhyilä syötöillä ja luodaan tilaa väleihin ja selustaan. Tilaisuuden tullen Lukkokin on valmis venyttämään viisikkoa, muttei koskaan ylijuoksuilla. Virta haluaa pitää kiinni kenttätasapainosta, ja siksi Lukko etenee kolmea tai neljää kaistaa pitkin.

Tämä kaikki tehdään kovalla intensiteetillä. Kaikki tietävät Lukon olevan tällä hetkellä pelinopeudeltaan Liigan ylivoimaisesti kovin joukkue.

Hyökkäysalueella Virran innovaatio oli jo KalPassa se, että kolmiopelillä ja pelipaikattomuudella luotiin tilaa siniviivan tuntumaan. Siten syntyneiden tilojen kautta on sitten mahdollista edetä nopeasti kohti maalia. Tähän murtautumisvaiheeseen on tällä kaudella tullut enemmän suoraviivaisuutta.

Larionov on tuonut kiekkokontrolliajatteluun vielä kloppmaisen gegenpressenin idean. Larionovin mielestä negatiivinen tilanteenvaihto kuuluu vielä kiekonhallintaan, koska oma joukkue on vielä hyökkäysmoodissa ja vastustaja vasta siirtymässä siihen. Näin ollen nopea muutaman sekunnin prässi tuo vielä omalle joukkueelle hyökkäysedun.
 

Simultaanieläin

Vakiokokoonpanossa
Viestejä
562
Mitä tuo pelipaikattomuus käytännössä ja tarkemmin ottaen tarkoittaa? Eikö se ole ristiriidassa sen kanssa, että pidetään kiinni kenttätasapainosta ja edetään neljällä kaistalla ilman ylijuoksuja?
 

Brooks

Luottopelaaja
Viestejä
7 022
Virran joukkueessa puolustajilla on velvollisuus nousta mukaan hyökkäyksiin neljännelle kaistalle. Hyökkäysalueella vaihdetaan ahkerasti paikkoja hyökkääjien kanssa.

Jos joukkue palauttaa alaspäin, kuten usein tapahtuu, pelaajat vaihtelevat paljon paikkoja.

KalPa ei luonnollisestikaan vielä hyökännyt Virran aikana neljällä kaistalla eivätkä pakit hyökkäysalueella seilanneet samalla tavalla kuin nykyisin.
 
Viimeksi muokattu:

tynamo

Luottopelaaja
Viestejä
1 486
Virran joukkueessa puolustajilla on velvollisuus nousta mukaan hyökkäyksiin neljännelle kaistalle. Hyökkäysalueella vaihdetaan ahkerasti paikkoja hyökkääjien kanssa.

Tätä pakkien nousuahan nähtiin mm. Ilveksenkin peleissä syksyllä usein, mutta jos hyökkäys ei päättynyt maaliin tai muuten nopeaan pelikatkoon, niin seurauksena oli usein takaisin omaan päähän luistelu ja kiireellä. Tässä varmasti yksi iso ero Ilveksen ja Lukon pelitavoissa sen osalta, mitä tapahtuu hyökkäysaluella.
 
Ylös