Ei välttämättä kumpaakaan. Ehkä hieman "huolissaan", eli vaikka xG ei Ilveksen tapauksessa korreloi täysin pelin tason kanssa, on todennäköistä, että tässä on tuloksellisesti jonkin verran ylisuoritettu näillä peliesityksillä syntyvään pisteodottamaan nähden.
xG ei tietenkään voi olla täysin turha luku vain sen perusteella, että se joissakin tapauksissa on huomattavasti harhaanjohtavampi kuin joissakin. Niinhän kaikki tilastot ovat. Ilveksen pelitavassa on tekijöitä, jotka laskevat xG:n arvoa mittarina, eikä Ilves ole tässä mielessä ainoa poikkeus. Isossa kuvassa, eli keskimäärin, xG kuitenkin antaa hyvän kuvan joukkueen suoritustasosta ja ennustaa tulevaa melko hyvin, eli ts. keskimäärin joukkue, joka xG-pohjaisessa taulukossa on selvästi todellista pistejakaumaa korkeammalla todennäköisesti nousee sarjataulukossa, jos pelin tason suhteessa vastustajiin pysyy samana kuin siihen saakka. Ja tietenkin myös päinvastoin.
Huvittava piirre xG:hen kohdistuvassa kritiikissä on se, että siltä tunnutaan vaativan täydellisyyttä, eli ts. osoitetaan yksittäisiä esimerkkejä, joissa xG ei toimi ja sen sitten pitäisi kumota koko xG:n arvo. Tällaista ei kuitenkaan vaadita muilta tilastoilta, joihin satunnaisuus vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin xG:hen.
Ei xG ole täydellinen. Siinä on selkeitä puutteita yksittäisissä tilanteissa, yksittäisissä otteluissa ja tietyissä tapauksissa myös yksittäisissä joukkueissa jopa pitkässä juoksussa, mutta xG:n tehtävä on käytännössä antaa pelitapahtumista monelta osin satunnaista lopputulosta parempi kuva ja sen tehtävän xG keskimäärin hoitaa.
Mainittakoon vielä, että esim. hyvin vahvasti xG-pohjaiseen ajatteluun nojaavat Veikkauksen asiantuntijat ovat usein artikkeleissaan käsitelleet sitä, miksi xG ei tiettyjen joukkueiden kohdalla anna sellaisenaan yhtä hyvää kuvaa pelin tasosta/ennustetta tulevasta kuin toisten. Ilves on mainittu näissä usein esimerkkinä.